Edeltävän Genesiksen tavoin myös Exodus tarjoilee paljon näitä Raamatun dramaturgisia huippukohtia: Jumala ilmestyy Moosekselle palavassa pensaassa, langettaa Egyptin päälle karjaruton ja heinäsirkat, päästää israelilaiset pakenemaan meren poikki, toimittaa kymmenen käskyään ja pitää sessioitaan ylhäällä vuorenhuipulla Israelin kansan ykkösmiesten kanssa.
Muutamassa kohdassa kiinnittyy huomio siihen samaan Jumalan ”inhimillisyyteen” kuin ensimmäisessä Mooseksen kirjassa. Vanhan Testamentin Jumalahan on tunnetusti hyvin ankara, mutta lisäksi hän vaikuttaa olevan tuittupäinen ja äkkipikainen. Äärimmäisen mielenkiintoinen on 32. luvun 14. jae:
Niin Herra katui sitä turmiota, jonka hän oli uhannut tuottaa kansallensa.
Katuva Jumala! Voisiko mikään olla vähemmän kaikkivoipaista?
Kirjan loppupuolella onkin sitten sivutolkulla yksityiskohtaista kuvailua pyhäkön, telttamajan, alttarin ja pappien virkapukujen valmistamisesta. Mukana myös se Liiton arkki, jota Indiana Joneskin jahtasi.
(Aiheen sivusta on todettava, että neljästä Indiana Jones -elokuvasta ensimmäinen ja kolmas ovat tunnelmaltaan aivan eri tasoluokassa kuin kaksi muuta heppoisempaa filmiä, mikä johtuu osittain juuri siitä, että niissä vauhdikas toimintaseikkailu kytketään raamatullisten aarteiden etsintään.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti